sunnuntai 7. elokuuta 2011

Omatoimi Ironman

Ei pitänyt vielä täysmatkaa tällä kaudella – ei. Mutta Tampereen pitkän matkan kisojen väistyessä arkielämän kiireiden edessä tuntui jäävän tyhjä aukko kisakaudelle, jonka tulisi vielä jatkua aina Vantaan Maratonille asti.  En saanut aikaisesi myöskään lähtöä Aulangon olympia- tai puolikkaan matkan kisoihin, joten HYPYn seurakaverin kanssa heitetty legenda treeninä heitettävästä omatoimisesta täyden matkasta jäi kytemään mieleen syttyäkseen juoksulenkin ideana täysiin liekkeihin.
Edellisenä viikonloppuna ja alkuviikosta golfkierroksen sekä talon- ja pihanrakentamisen ohessa yritin keräillä porukkaa kasaan. Parhaillaan näytti, että täyttä matkaa lähtee tekemään kolme kajahtunutta ja osalle matkaa saadaan lenkkiseuraa vähän sieltä sun täältä. Lopulta meitä oli kaksi lähtemässä keskiviikkona 3.8. reissuun. Lisäksi yksi seurakaveri lupasi huoltaa meitä juoksumatkalla, pitää varustevahtia uinnin aikana ja mahdollisesti kirittää osan matkaa pyöräilystä. Uintiin saimme yhden seurakaverin ja juoksuun kaksi tsemppaamaan.
Uimaan startattiin klo 9:00 Sääksjärven uimarannalta. Järvi oli lähes täysin tyyni ja rantakin aika autio. En ollut raaskinut laitaa piilareita päähän ja navigointi oli sen myötä aikamoista arpomista. Osaksi navigoinnin ollessa hankalaa ja osaksi vaan ollessani hitaampi uimari jäin hiukan kavereista. En nyt kuitenkaan kovin montaa minuuttia. Uintiajakseni olen arvioinut 1h 25min ja matka oli tosiaan se täyden matkan 3,8 km. Uinnissa ei nyt oikeastaan ollut mitään suurempia tuntemuksia. Vasen olkapää tuntui vähän väsyvän, mutta ei sitäkään mitenkään sattunut. Eniten harmitti kun en viitsinyt niitä piilareita laittaa – ensi kerralla kertakäyttöiset päähän ja joko uinnin tai fillaroinnin jälkeen vaihto rilleihin, kun minun silmät ei oikein tykkää tuommoisista yli 10 tuntia kestävistä piilarisessioista.
Fillariosuus lähti käyntiin hyvin. Pyörä tuntui kulkevan mukavasti, eivätkä sykkeetkään tuntuneet mitenkään mahdottomilta. PK-alueella olin päättänyt pyöräilyssäkin mennä suurimman osan matkaa. Tämä toteutukin ihan hyvin, mitä nyt vähän pahimmissa ylämäissä pukkasi vähän korkeampiakin sykelukemia. Mäkiä riitti ainakin alkuosuudella. Sääksjärvi-Vihtijärvi-Haimoo-Vihti kk on pikkunyppylää täynnä, mutta juuri sen vaihtelevuuden takia aivan mahtava reitti. Vihti-kk-Nummela oli tasaisempaa Porintietä ja Hanko-Hyvinkää baanaa. Nummelassa tuli sitten rengasrikko josta selvittiin puolen tunnin kävelyn ja ähräämisen yhdistelmällä sekä probiken avustuksella. Ajan puutteen vuoksi Jury päätyi lyhentämään matkaamme tuon puolen tunnin verran, joten Nummela-Otalampi-Rajamäki pätkän jälkeen mittareidemme näyttäessä hiukan reilu 90km tarvitsimme vielä n. 75 km. Se ajeltiin Rajamäki-Karhunkorpi-Nukari-Rajamäki lenkillä, joka kierrettiin kolmeen kertaan. Pätkä on huomattavasti tasaisempaa kuin alun 90 km, mutta tuuli tuntui olevan jatkuvasti vastainen sekä suhteellisen kova. Ajo-osuuksien keskinopeudeksi mittarit näyttivät ja tarkastuslaskennankin mukaan tuli 31,6 km/h. Viimeisellä lenkillä ylämäissä ja kovilla tuuliosuuksilla rupesi kyllä reisissä jo tuntumaan meno. Eittämättä mielessä kyllä kävi, että kuinkas se maratonin juoksu mahtaa sujua. Fillariosuuden ajamiseen käytetty aika + 30min renkaanvaihto = 5h 45min (matkaa siis 165 km + Juryn arvio 30min ajomatkasta 15 km) ja lisäksi pidettiin tankkaus yms. taukoja n. 40min
Juoksuun lähtö oli yllättävän helppoa. Ei mitään puolimatkasta tuttuja ensimmäisen 5 km vaivaavia pohkeiden kramppailua tms. kipuilua. Ilmeisesti fillariosuudella oli onnistuttu pitämään suola-, neste- ja energiatasot balanssissa. Kaitpa tuolla sykkeiden pysymisellä alhaalla vauhdin ollessa rauhallisempaa on suuri merkitys. Jostain olin myös lukenut, että mitä pidempi matka sen rauhallisempi kadenssi, joten pyrin pyörittelemään tasaisella n. 84-88 lukemia ja alamäissä jotain 90-95. Ylämäissä en keskittynyt muuhun kuin mahdollisimman kevyeen pyörittämiseen – lopussa kyllä oli jo mäkiä joihin tuli vähän runtattuakin kun ei enää pyörittämällä päässyt ylös.
Juoksun ensimmäiset 25 km mentiin 4:40-5:30 min/km vauhdeilla – keskimäärin näytti n. 5:15 min/km vauhtia.  Sen jälkeen jaloissa alkoi tuntua matkan pituus. Ei nyt välttämättä mitään energian vajetta , mutta pientä kipuilua siellä sun täällä – pääosin vasemmassa polvessa ja etureisissä. Lihassolujen mikrovaurioita tms… - eikä niillä varmaan niin suurta vaikutusta vauhtiin ollut. Luultavasti vauhti oli loppuun asti jotain 5:30-5:45 min/km. Kierroksen vaihtuessa n. 30 km kohdalla mietin, että jos tälle kierrokselle lähden niin loppuun asti mennään (kierrettiin reilu 5 km reittiä). Koko muun matkan mukana ollut kaveri oli tippunut kyydistä reisikramppiien myötä n. 25km kohdalla. Jutusteluseuraa maastopyörällä vierellä ajaen tarjosi myös koko juoksumatkalle huoltoon lupautunut seurakaveri, joka seuran lisäksi tarjosi myös banaania, sipsejä, suolakurkkua ja juomaa. Aivan loistavaa palvelua, kunpa ihan oikeisiinkin kisoihin saisi juoksukaverin. Viimeiselle kierrokselle matkaan lähti mukaan muutama seurakaveri kevyelle lyhyelle iltalenkille.
Kaiken kaikkiaan treenistä jäi loistava maku suuhun. Tiedän nyt pystyväni tuohon täyden matkan taittamiseen ja uskaltanen ensi vuonna ilmoittautua joko Kalmariin tai Köpikseen. Todennäköisemmin Kalmariin, koska siihen on parempi yhdistää lasten lomakausi. Tavoitteeksi tulen asettamaan jonkun muun kuin maaliin pääsyn – sehän nyt on jo periaatteessa ja tulkintatavasta riippuen myös käytännössä suoritettu.
En nyt ihan suoralta kädeltä kuitenkaan välttämättä suosittele treenimuodoksi kenellekään. Tulemme kuitenkin tekemään viimeistään keväällä - varmaankin toukokuussa - jonkun pitkähkön yhdistelmätreenin ja porukkaan on ainakin jo lupautunut allekirjoittanut ja muutama muukin kaistapää. Todennäköisesti uinti tulee olemaan 4 km, fillarointi 140-150 km ja juoksu jotain 25 km.
Näin kolme päivää suorituksen jälkeen olo alkaa olla suhteellisen normaali. Eipä aiemminkaan ole muuta kuin jämähtäneet takareidet, akillesjänteen yläpuolella oleva kolotus ja jalkapohjan rakot normaalista poikkeavaa. Tänään sunnuntaina kävin työ- ja treenikaverin kanssa heittämässä normaalin viikon pitkän yhdistelmän. Kyllä tiettyä väsymystä oli havaittavissa kaikissa lajeissa, mutta yleisolotila oli ja on näin treenin jälkeenkin hyvä.
Tuossa alla viikon urheilut, lepo päivinä olen rakennellut pihaa – siis lapioinut, jyrännyt, täryttänyt, kannellut kiviä jne… Eli kaikenkaikkiaan ihan hyvä urheiluviikko pääosin PK painoitteinen kesäloman loppuun!
MA – lepo
TI – lepo
KE – omatoimi IM, YHT. 11h 40min
TO – lepo
PE – lepo
LA – lepo
SU – yhdistelmä: uinti 2km + pyöräily 80km + juoksu 15min YHT 4h
vko YHT 15h 40min

2 kommenttia:

  1. Aikamoinen reenisessio :-D

    Tiesitkö että uimalasejakin saa vahvuuksilla?

    VastaaPoista
  2. Hyvä Tapsa! Mäkin suosittelen uimalaseja vahvuuksilla, en tulis toimeen ilman. Ihan mieletöntä, että saitte sporttailtua ironmanin edestä ilman sen kummempia tukijoukkoja.

    VastaaPoista