maanantai 5. joulukuuta 2011

Saliurheilua ja juoksentelua,
Otsikon mukaan piti mennä, Mutta tjaa-a, mitähän kaikkea sitä onkaan tullut puuhasteltua sitten viime päivityksen? Siitähän nyt on jo kolme kuukautta vierähtänyt. Saliurheilu on vähän ollut niis sun näin, puntti tuntuu vaan niin tylsältä ettei sitä meinaa jaksaa. Tarkoitus nyt kuitenkin on punttitreeniä tehdä ja ehkäpä se siitä iloksi muuttuu - tähän mennessä ei kyllä ole sen saralla viime blogikirjoitusta kummempaa ole tapahtunut.
Juoksentelua sitä vastoin on ajankohtaan nähden tullut mukavastikin. Ainakin Vantaan maraton tuli juostua, siitä on listattava jotain fiiliksiä. Valmistautuminen sujui mielestäni kohtuu hyvin. Vähän h-hetken lähestyessä tuntui juokseminen jo tylsältä ja viime vuoden loukkaantumispeikkokin varmaan alitajunnassa jyskytti sen verran, että kilsat ja tehotkin tippuivat hyvin aikaisessa vaiheessa.  Viikkoa ennen varsinaista koitosta kävin vähän herättelemässä kehoa Ojakkalassa järjestetyssä Visahölkässä. Askel tuntui siellä varsin kevyeltä ja kovaahan toi tuli omasta mielestä mentyä. Tuommoisia vajaita matkojahan on tosi kiva paiskoa menemään ihan tosissaankin. Taidanpa ensi vuonna ottaa ohjelmaan useammankin n. 10 km maantiejuoksun.
Tankkaaminenkin maraan meni alta lipan. Viikon ajan koetin vähän laittaa lautaselle enemmän hiilarimättöä lihan ja muun proteiinipitoisen sijaan. En nauttinut mitään tankkausjuomia. Päivä ennen maratonia minut vielä houkuteltiin Otalampi-Nummela-Otalampi maastoajelulle ja sen jälkeen saunomaan. Lenkkiseura oli kuitenkin sen kaltaista, etten uskonut kyllä fyysisen rasituksen nousevan liian kovaksi, joten uskalsin lähteä mukaan. Saunassakin maltoin pysyä kohtuullisen vähäisessä määrässä juomaa, joka tosin olisi sisältänyt myös paljon hiilihydraattiakin.
Maratonaamu 9.10. koitti suhteellisen kylmänä. Taisi olla jopa hiukan pakkastakin. Varusteiksi juoksuun valitsin kuitenkin lyhyet juoksutrikoot ja pitkähihaisen teknisen paidan. Aamupalaksi nautin paljon leipää, puuroa ja hedelmiä.   Tuloksena tuhti, jopa hiukan ylennauttinut olo ja jalat tuntui sopivan levänneiltä. Kenkiä vielä punnitsin mielessä. Olisi tehnyt mieli juosta kevyillä Adidas Adioksilla, mutta vielä ei ollut varmuutta kestääkö koivet yli 20 km taivaltamista täysin ilman vaimennusta. Päädyin valinnassa vaimennettuun peruslenkkitossuuni – kuitenkin niillä pystyn menemään ihan vauhdikkaastikin.
Vantaan mara juostaan neljässä kiekassa ja se tuntui lähtökohtaisesti tylsältä. Onneksi oli hyvää seuraa tiedossa ja löytyi Heltrin kavereitakin harhailemasta Tikkurilan urheilukeskuksesta, ja vielä samoilla vauhdeilla oltiin lähdössä taivaltamaan. Ilmoittauduimme myös firman (Ramboll) porukoiden kanssa joukkuekisaan, jossa kolmen parhaan ajat lasketaan yhteen ja sen mukaan sijoitetaan paremmuus järjestykseen.  Alkuverrat vedin hyvin minimaalisena. Sen verran lämpöä päälle, että sai pohkeiden ja reisien liikelaajuudet varmistettua kevyellä venytyksellä, sitten vain paukkua odottamaan aika lähelle kärkeä. Lähtö sujui kommelluksitta – hiukan joutui ihan alkuun pujottelemaan, mutta jo muutaman sadan metrin jälkeen oma ura löytyi ja tasainen vauhti hiukan alle 5 min/km sai alkaa. Sitä pystyttiin pitämään kaverin kanssa yllä todella hyvin ensimmäinen kierros. Toisella kierroksella huomaamattomasti vauhti karkasi muutamaksi kilsaksi turhankin kovaksi ja kaveri jäi pitäessä oikeaa tahtia yllä. Viitisen kilsaa rako piti, mutta sen jälkeen tasaisen tappavaa kyytiä pitänyt tuli taas takaa ohi. Sitä kyytiä sitten pidettiin yllä aina kolmannen kierroksen loppuun asti. Maalin kohdalla olleelta juomapaikalta en enää päässyt samaan juoksutahtiin kiinni ollenkaan noin 40 sekunttia kilometriä kohden tipahti vauhti ja vasta pari kilometriä ennen maalia sain kirittyä taas hiukan tiukempaan tahtiin. Maaliin päästiin ja vielä täysin tavoitteen mukaan.
Ongelmia oli matkalla lähinnä vatsakramppien muodossa ja tietysti tuon lopun kangistuminen lienee ehkä seuraamusta energian imeytymättömyydestä. Kuitenkin suurimman osan matkaa kaikki meni ihan hienosti, vatsan kramppailut sai kuriin vettä ja suolakurkkuja nauttimalla ja kyllä lähestulkoon sain nautittua laskennollisesti riittävän määrän hiilareita matkalla.
Jalat olivat muutaman päivän suhteellisen jumissa maran jäljiltä. Hiukan vasemman jalkaterän päällä tuntui kipuilua, mutta sen kummempaa kremppaa ei tullut. 31.10. juoksin vielä 10 km maastojuoksun nuoruuden ”lenkkimaastoissa” Hiidenhölkässä. On muuten todellakin raskasta maastoa harjua vuoroin toiselta puolelta ja toiselta puolelta ylös alas ja kyllä se vaan loppuajassa näkyy – suosittelen!
Loka-marraskuu on muutoin mennyt oikeastaan fiiliksellä – ei mitään harjoitusohjelmaa. Pikkuhiljaa olen marraskuun loppua kohden pyrkinyt nostamaan määrää, mutta tehot pääosin alhaalla. Joitain pieniä vk-treenejäkin olen tehnyt ihan vaan mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Uintia on kertynyt joka viikko yksi tai kaksi kertaa ja juoksemassa olen käynyt kutakuinkin samaa tahtia. Muutama parin kolmen tunnin maastofillarilenkki on kanssa tullut tehtyä per kuukausi.
Josko tässä joulukuussa saisi taas ihan oikeasti urheiltua. Maantiefillarini sain juuri viriteltyä traineriin ja muutaman session siinä jo musiikin pauhatessa ja elokuvan parissa jo vietinkin. Saa kuulemma käyttää kuulokkeita – sen verran oli kova mekkala yläkerran rakenteiden kantaessa trainerin äänet, ja kovaa soitettu musiikki huonoista tietokonekaiuttimista päälle…  Sählyä on tarjolla kotikylällä viikonloppuisin ja sulisseuraakin löytyy, joten vk-treenit taitaa olla siinä. Ulkona juostaan ja lumien tullessa hiihdellään vapaata. Maastofillarilla pääsee vielä ihan poluillakin menemään ja lumien tullessa siirrytään sora- ja metsäautoteille. Tuon rungon ympärille ripustetaan vielä ne puntti- ja lihaskuntoharjoittelut, niin siitä täytyy varmaan väsätä treenikalenteriakin, tullee sitten paremmin tehtyä.

1 kommentti:

  1. This way my colleague Wesley Virgin's tale begins with this SHOCKING and controversial VIDEO.

    You see, Wesley was in the army-and soon after leaving-he unveiled hidden, "SELF MIND CONTROL" tactics that the government and others used to get everything they want.

    THESE are the same tactics many celebrities (especially those who "became famous out of nothing") and top business people used to become wealthy and successful.

    You probably know that you use only 10% of your brain.

    That's mostly because the majority of your BRAINPOWER is UNCONSCIOUS.

    Perhaps that expression has even occurred IN YOUR own brain... as it did in my good friend Wesley Virgin's brain around seven years ago, while driving an unregistered, beat-up trash bucket of a vehicle without a driver's license and with $3 on his bank card.

    "I'm so frustrated with living paycheck to paycheck! When will I finally make it?"

    You've been a part of those those types of conversations, isn't it right?

    Your success story is going to start. You just have to take a leap of faith in YOURSELF.

    Watch Wesley Virgin's Video Now!

    VastaaPoista